Mielestäni Sibeliuksen sävellys ja V.A.Koskenniemen sanoitus olisi juuri se mitä kaikki kaipaavat.
Maamme (ruots. Vårt land) on Suomen kansallislaulu. Maamme-laulun kirjoitti Johan Ludvig Runeberg ruotsiksi vuonna 1846 Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäiseksi runoksi, ja sen sävelsi Fredrik Pacius vuonna 1848.
Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa 13. toukokuuta 1848 Floran päivän juhlassa Kumtähden kentällä Helsingin rajan tuntumassa. Viron kansallislaulussa (Mu isamaa, mu õnn ja rõõm) käytetään samaa säveltä, mutta ilman neljän viimeisen säkeen kertausta. Myös liiviläisten kansallislaulussa Min izāmō on Maamme-laulun sävel.
Tekstin nykyisin käytettävä suomennos luetaan yleensä Paavo Cajanderin (1889) nimiin, mutta se pohjautuu suurimmaksi osaksi Julius Krohnin vuoden 1867 käännökseen.[1][2] Maamme-runossa on 11 säkeistöä, mutta siitä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö. Tilaisuuksissa, missä oletetaan olevan suomenruotsalaisia vähemmistönä (kuten useimmissa valtiollisissa tilaisuuksissa), lauletaan ensimmäinen säkeistö ensin suomeksi, sitten ruotsiksi, ja viimeinen säkeistö suomeksi.
Vänrikki Stoolin tarinoista julkaistiin uudelleen käännetty versio vuonna 2007, minkä yhteydessä myös Maamme-runo sai uuden suomennoksen.[3] Laulun sanoina käytetään kuitenkin jatkossakin vanhaa käännöstä.
Suomen lainsäädännössä ei ole mainintaa virallisesta kansallislaulusta, toisin kuin esimerkiksi Suomen lipusta ja vaakunasta.[4]
Jopa eduskunnassa on ehdotettu, että kansallislauluksi pitäisi vaihtaa Jean Sibeliuksen Finlandia.[5] On myös tehty lakialoite sekä Maamme-laulun että Finlandian asettamisesta viralliseksi kansallishymniksi.[6][7] Yhdeksi syyksi Finlandiaan vaihtamiseksi on esitetty, että Paciuksen sävellystä käytetään myös Viron kansallislaulussa Mu isamaa ja siinä on samantyylinen sanoitus. Virossa sävelmää on laulettu kansallislauluna jo vuonna 1869 Tarton laulujuhlilla. Suomessa Maamme vakiintui vasta 1900-luvun alussa kansallislauluksi.[8]
Finlandia
Sibelius ei alun perin tarkoittanut teostaan laulettavaksi. Finlandia-hymni-osaan tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä hän katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. Tenori Wäinö Solan tehtyä oman sanoituksensa vuonna 1937 Sibelius taipui sovittamaan Finlandia-hymnin mieskuorolle. Sekä Sola että Sibelius olivat vapaamuurareita ja teoksen ensiesitys oli Helsingin Pyhän Johanneksen Loosissa 21. huhtikuuta 1938.[1] Vapaamuurarillisissa tilaisuuksissa Finlandia lauletaan edelleen yleensä Solan sanoin. Tämä Finlandian ensimmäinen kuorosovitus sisältyy viimeisenä osana Sibeliuksen opukseen nro 113, Vapaamuurarirituaalimusiikkia.
Mieskuoro Laulu-Miehet tilasi vuonna 1940 sanoituksen runoilija V. A. Koskenniemeltä ja tämä kirjoitti nykyään yleisesti käytössä olevat Finlandia-hymnin sanat. Sibelius hyväksyi myös tämän version. Sen ensiesitys oli Helsingin Messuhallissa Martti Turusen johdolla 7. joulukuuta 1940. Sibelius sovitti kappaleen vielä erikseen sekakuorolle vuonna 1948.[1] Koskenniemen sanat heijastelevat sävellyksen alkuperäistä suomalaiskansallista henkeä sortovallan vastaisessa taistelussa. Joel Rundt sanoitti hymnin ruotsiksi.
Kapellimestari Leopold Stokowski tiettävästi ehdotti melodiaa koko maailman kansallislauluksi[1].
Kansallisen symboliarvonsa vuoksi Finlandia-hymnia ehdotetaan aika ajoin myös Suomen kansallislauluksi Maamme-laulun tilalle.
»Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Sehän on tehty orkesteria varten. Mutta jos maailma tahtoo laulaa, niin ei sille mitään mahda.»
(Jean Sibelius)
Tehdään kansalaislakialoite, että saadaan oikeasti Suomelle oma kansallislaulu, jota ei tarvitse jakaa Viron kanssa. Viron kansallisaulussa on melkein jopa samat sanat paitsi viimeistä osaa.
Huomioitavaa on, että Sibelius on Suomalainen ja eduskuntakin on jo aikaisemmin ehdottanut aihetta. Nyt aika on ryhtyä toimeen.
ja jatkuu edelleen... kansalaisaloite.fi löytyy 4 aloitetta jotka saaneet 14- 871 kannattajaa. Viimeisin vanhentunut pari vuotta sitten. Miten tämä saataisiin maaliin?
VastaaPoista